maanantai 16. heinäkuuta 2018

Mitä meille kuuluu?

Hei! Pitkästä aikaa olen kirjoittamassa uutta blogitekstiä. Kirjoittaminen tuntuu jopa ihan oudolta. Miten siitä onkin kulunut yli puoli vuotta, kun viimeksi jotain oikeasti olen tänne kirjoittanut? Nyt oli pakko tulla näyttämään elonmerkkejä ja kertomaan kuulumisia. Vaikka tämä blogi on käytännössä ollut viimeiset kaksi vuotta hiljaiselolla, niin en ole tämän päivittämistä lopettamassa. Blogi toimii itsellekin niin sanotusti "päiväkirjana", jota voi myöhemmin palata lukemaan. Tarkoituksenani olisi nyt kirjoittaa tätä "päiväkirjaa" useammin ja ideoita postauksiin ja videoihin saa antaa vapaasti.
Kevään ja kesän aikana kaikki kanit ovat täyttäneet vuosia. 5.4. Lumi täytti neljä vuotta, 25.5. Luna täytti kuusi vuotta, 17.6. Mörkö täytti kolme vuotta ja 2.7. Mosse täytti seitsemän vuotta. Niin se aika vaan kuluu ja kaneille kertyy ikää. Mossessa ikä on alkanut jo vähän näkymään. Se ei ole enää niin energinen kuin ennen, vauhti on hieman hidastunut ja se loikoilee mielellään häkissä. Toivottavasti Mosse saa viettää vielä pitkään leppoisia vanhuudenpäiviä.
Alkukesä oli todella kuuma ja kuiva. Onneksi kanilassa oli vähän viileämpää kuin ulkona, ja kanit eivät joutuneet olemaan niin tukalissa lämpötiloissa. Nyt helteet ja lämpö ovat taas palanneet ja jälleen saa olla erityisen tarkkana, ettei kaneilla ole liian kuuma. Vesipullojen vesiäkin saa olla useammin vaihtamassa, ettei ne olisi aivan lämpimiä.

Tänä kesänä ei olla kauheasti kerätty voikukkaa ja piharatamoa kuivatettavaksi. Jonkin verran niitä on kerätty, mutta ei läheskään niin paljon kuin aiempina vuosina. Voisi tässä vielä ryhdistäytyä ja katsoa, jos saisi vielä jotain laitettua kuivamaan. Nyt ainakin olisi lämmintä ja ne kuivuisivat ulkona ihan hetkessä ja sadekaan ei olisi haittaamassa.
Lunaa ja Mörköä on yritetty totuttaa toisiinsa. Näiden kahden neidin yhteiselo ei ainakaan toistaiseksi tunnu onnistuvan. Niiden häkkien välissä on kompostikehikko ja siinä ne tulevat toimeen. Usein ne löytää makoilemasta toisiaan vasten niin, että vain se kompostikehikko on välissä. Kompostikehikon läpi ne käyvät myös haistelemassa toisiaan. Kuitenkin, kun ottaa kompostikehikon pois, ne ovat melkein heti toistensa kimpussa. Molemmat ovat vielä varsin reviiritietoisia, mikä ei juuri helpota asiaa. Totuttamista on kokeiltu myös alueilla, jotka eivät ole kummankaan reviiriä. Siinä ne onnistuvat hetken olemaan sovussa. Tietysti, jos niiden antaisi vain olla samassa häkissä, niin ne varmaan saisivat sovun aikaan. En ole kuitenkaan lähtenyt riskeeraamaan, sillä kaikkien kannalta on helpompaa, jos vältytään mahdollisilta eläinlääkärikäynneiltä. Toistaiseksi ne saavat olla siis häkeissä, joita kompostikehikko erottaa.

Kanit ovat saaneet nauttia ulkoilusta ja ruohon syömisestä. Vuorotellen kanit ovat päässeet ulkoilemaan aitaukseen ja ulkohäkkiin. Tänä kesänä kukaan kaneista ei ole yötäpäivää asunut ulkohäkissä. Jos Lunan ja Mörön saisi joskus vielä kunnolla ystävystymään, niin sitten ne saisivat asua ulkohäkissä. Ketään kania ei viitsi kuitenkaan yksin laittaa isoon ulkohäkkiin asumaan täysin eristyksiin muista kaneista.

Tässä oli näin nopeasti meidän kuulumiset ja muutama kuva, jotka on tässä parin kuukauden aikana puhelimella räpsäisty. Ideoita videoihin ja postauksiin saa esittää, niin saan luotua tänne mielenkiintoista sisältöä.

2 kommenttia:

  1. Perus kanienpäivä video ois kiva nähä nii pääsis sisään teidän rutiineihin! Voisi olla huonomminkin tuo Lunan ja Mörkön tilanne eli onneksi voivat pitää toisille seuraa väliaidan kautta kuitenkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanienpäivä videon voisi laittaa seuraavaksi työlistalle. Se onkin pitänyt jo monta kertaa kuvata, mutta jotenkin vain se on jäänyt tekemättä :D

      Poista